Tortai aamuna lähti lento helsinki-vantaan lentokentältä.Matkaan lähti minä,Elias ja isä.Oikeastaan se tarkoitti sitä,että isä hoitaa työjuttuja ja minä ja Elias vietetään aikaan.Torstaina vain kävimme illalla syömässä ravintolassa ja Eliaksen kanssa tiirailimme parvekkeelta Lontoota.
Perjantai aamun aloitimme mansikoilla ja kermavaahdolla ja sängyllä hyppien.Saatiin Eliaksen kanssa joskus puettua ja painuttua shoppaileen. Oli ihana kävellä ihmisten keskellä ja puhua englantia sekä tietty shoppailla.Osteltuakin tuli pari laukkua,kahdet kengät ( nilkkurit ja avokkaat sellaset mis on pieni korko ) sekä tietty paitoja ja löysin mä myös sellasen sika hienon hameen.
No lauantaina sit käytiin katsoo Eliaksen kanssa jotain nähtävyyksiä ja syömässä ja balettikaupassa jossa nousi kyyneleet silmiin.Olin liikkeen edessä joka oli pitkään unelma jossa tahdoin käydä joskus.Nyt sit seisoin siinä.Pidin kiinni Eliaksen kädestä ja puristin kovaa.Hengitin syvään ja astuin kauppaan.Näin paljon kauniita kärkitossuja ja kaikkea.En ollut liikkeessä kauan vaan tahdoin jatkaa matkaa leffaan. Illalla menimme syömään kaikki kolme ravintolaan ja syötiin ihan kunnolla.Vielä ehdin kuitenkin ruoan jälkeen kylpyyn.
Sunnuntai oli katastrofi.Isä juoksee koputtaan aamulla viideltä huoneen ovelle,että joutuu lähteen Nykiin samantien seuraavalla lennolla ja kerto varanneensa meille taksin kentälle ja Elias vakuutti meidän selviävän.No jatkoimme unia ja heräsimme yhdeksän aikaan pakkaan.Tiesimme lennon lähetävän neljän jälkeen,että ehtisimme hyvin.Sitten tapahtu katastrofi.Tajusin aamupalan jälkee,että mun passia ei oo missään.Hätäännyin ja soitin isälle joka ei pystynyt vastaan.Sitten soitin äitille hätääntyneenä ja sain kauheen itkukohtauksen ja Elias joutui puhuu.Äiti soitti hetken päästä ja kertoi ,että Sakun isä saapuu sinne tunnin sisällä,kun sen isä osaa hoitaa tollasia.No siinä sitten itkeskelin ja Elias lohdutteli.Sitten Sakun isä saapuu ja tietty SAKU mukana.Sain vielä kauheemman slaagin ja yritin keskittyy mitä Sakun isä kerto ja sano soittavansa jonnekki.Saku pyys mua jutteleen sen kanssa.Kieltäydyin ekana, mutta Elias pakotti mut puhuun sen kanssa.Siinä me sitten istuttiin hotellin kahviossa juoden lattea.Saku kerto,että sil on kauhea ikävä.Kerroin, että niin mullakki,mutta olin ihan tuskissa.Sain sanotuksi etten pysty tähän.Onneks Sakun isä keskytti meidät ja kertoi saaneensa meidät kuitenkin illan lentoon ja hoidettua meille lentoluvan.Halasin Sakun isää ja Sakua pakosti kun se tuli halaan sekä Eliasta.
Nyt mä sit oon taas pohjalla.En tiedä mistään mitään.Just ku pääsen pahimman yli.Taas oon sekasin.Lievemmin kyllä.Tahdon jatkaa täällä Suomessa mihin jäin.En tahdo mitään yli pitkää kaukosuhdetta.Ainut toive vaan,että joku oikeesti rakastas, halailis ja välittäs vähän niinku Elias.Tahtoisin vaan edetä.Edetä suhteissa enkä kietoutua tähän yhteen kirottuun.
Kommentit